fi | se
Sivustokartta | Haku

Etusivu
Tietoa vanhemmille
Mikä on KiVa koulu? Vanhempien opas pähkinänkuoressa
Perustietoa kiusaamisesta
Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen muodot Kiusaaminen koskettaa koko luokkaa Mistä kiusaaminen johtuu? Miten tunnistan kiusatun oppilaan?
Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet koulussa ja kotona
Toimenpiteet koulussa Toimenpiteet kotona
Kirjallisuutta ja nettiosoitteita
Tietokirjallisuus & kaunokirjallisuus Nettisivuja

Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet kotona

Toimenpiteet kotona

Kysymykset ovat tärkeitä

”Millaista koulussa oli tänään?” tai ”Miten koulussa meni?” ovat jokapäiväisiä, mutta tärkeitä kysymyksiä. Ne antavat tietoa oppilaan koulupäivän kulusta, hänen tunteistaan ja mielialastaan sekä kaverisuhteistaan. Kysymykset myös osoittavat sen, että vanhemmat ovat kiinnostuneita koulunkäynnistä. Ne voivat myös toimia avauksena keskustelulle mahdollisista kaverisuhteisiin liittyvistä ongelmista.

Kun seuraavan kerran kysyt koulupäivästä, älä tyydy lyhyeen normaalivastaukseen ”Ihan hyvin” tai ”OK”, vaan varaa aikaa enemmän, jotta voitte keskustella aiheesta rauhassa. Sanojen lisäksi kannattaa ”kuunnella” tunteita, äänenpainoa, ilmeitä, eleitä ja kehon asentoja. Tavoitteena ei ole kuulustelu vaan vuoropuhelu, jossa molemmin puolin vaihdetaan kuulumisia päivän tapahtumista. Kannattaa tehdä sellaisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata lyhyesti yhdellä sanalla kyllä tai ei.

Seuraavat kysymykset voivat johdatella aiheeseen:

  • Mikä oli paras tai pahin tapahtuma koulussa tänään?
  • Kenen kanssa olit koulussa tänään?
    • Millaisia he ovat?
  • Mitä teitte kaverien kanssa tänään?
    • Oliko se hauskaa?
  • Mitä teit koulumatkalla?

 

 

Kiusatun tukeminen kotona

Tieto tai epäilys siitä, että omaa lasta kiusataan koulussa herättää, monenlaisia tunteita. Tunteet, kuten suuttumus, pelko, häpeä ja syyllisyys, ovat luonnollisia ja tarpeellisiakin tässä tilanteessa. Tunteiden vallassa – ylireagoimalla – ei kuitenkaan pidä lähteä selvittämään asioita. Vaarana on, että kiusattu lapsi saattaa kokea aiheuttaneensa vanhemmilleen pahan mielen.

Toinen vaara liittyy alireagointiin, jolloin kiusattu saattaa kokea tulevansa vähätellyksi asiassaan. Vaikeita asioita ei pidä välttää yli- tai alireagoimalla, vaan niistä voi opetella selviytymään. Asian selvittämisen tavoitteena on tuen välittäminen kiusatulle, hänen itseluottamuksensa lisääminen ja sen vakuuttaminen, että kiusaaminen saadaan loppumaan.

 

Miten toimia?

  • Jos tiedät tai epäilet, että lastasi kiusataan, keskustele asiasta hänen kanssaan. Hän ei välttämättä halua kertoa, joten valmistaudu siihen, että hän saattaa ensin kieltää tulevansa kiusatuksi.
  • Rohkaise lasta kertomaan asiasta ja sano, että haluat auttaa häntä, oli sitten kysymys miten vaikeasta asiasta tahansa. Kerro, että olet hänen puolellaan 100-prosenttisesti.
  • Sano selvästi ja riittävän usein, ettei kiusatuksi joutuminen ole hänen syytään. Hänessä ei ole mitään vikaa, joka oikeuttaisi kiusaamisen.
  • Älä lupaa pitää asiaa salassa, koska silloin siihen on mahdotonta puuttua! Lupaa hänelle kuitenkin, ettet tee mitään neuvottelematta ensin hänen kanssaan. Näin säilytät luottamuksen ja keskusteluyhteyden häneen.
  • Miettikää yhdessä, miten yksittäisistä kiusaamistilanteista voi selviytyä. Yksinkertaiset keinot ovat parhaita. Kiusaajat haluavat uhrin reagoivan toivomallaan tavalla: itkevän, menevän hämilleen, pelästyvän, räjähtävän jne. Jos mahdollista, kiusattu voi yrittää näyttää välinpitämättömältä, sanoa EI kiusaamiselle ja lähteä kokonaan pois tilanteesta. Kiusaajan on vaikea jatkaa toimintaansa, jos kiusattu ei reagoi häneen ja poistuu paikalta. Kiusaamistilanteissa tarvittavaa jämäkkyyttä voi myös harjoitella: Miten sanoa vakuuttavasti EI, LOPETA tai ÄLÄ KIUSAA.
  • Miettikää yhdessä, voisiko sellaisia tilanteita yrittää välttää, joissa voi helposti joutua kiusatuksi. Ei esimerkiksi kannata jäädä viimeiseksi oppilaaksi luokkaan tai ruokalaan, ei pidä ottaa rahaa tai arvokkaita esineitä turhaan mukaan kouluun tai olla erillään muista oppilaista tai välituntivalvojasta. On hyvä pysytellä muiden lähellä, vaikka heitä ei tuntisikaan. Joukossa on helpommin turvassa. Miten toimia?
  • Miten lisätä kiusatun itseluottamusta? Tehkää yhdessä vaikkapa hyvän mielen juliste. Etsikää kuva, jossa lapsi on tyytyväinen ja onnellinen. Liimatkaa kuva paperille. Kirjoittakaa sitten kuvan ympärille muiden ihmisten kannustavia, mukavia ja rohkaisevia kommentteja hänestä. Myös asioita, joissa hän on hyvä ja taitava. Valmis juliste laitetaan näkyvälle paikalle.
  • Kiusaamisen seurauksena kiusatut saattavat olla arkoja ja vetäytyviä. KiVa Koulu -ohjelman oppitunneilla käsitellään ystävystymistä ja harjoitellaan ystävyyssuhteiden solmimisessa vaadittavia taitoja. Oppituntien aiheista voi kysyä opettajalta, ja niistä voi keskustella myös kotona. Miettikää yhdessä erilaisia keinoja, joiden avulla voi ystävystyä ja pitää yllä kaveruutta.
  • Vanhempi voi rohkaista lasta kutsumaan kavereita kotiin, aluksi vaikka yksi kerrallaan, jotta hän voi harjoitella sosiaalisia taitoja tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
  • Kiusattua voi rohkaista osallistumaan harrastuksiin, joissa voi tavata ja tutustua uusiin kavereihin.
  • Koulun kiusaamisenvastaiseen tiimiin kannattaa ottaa yhteyttä. Tiimin jäsenet on koulutettu selvittämään kiusaamistapauksia. Kerro tiimin jäsenille, mitä on tapahtunut ja mitä olette tehneet kotona kiusatun tukemiseksi.
EI

Kiusaamistilanteista selviytymistä voi harjoitella yhdessä

Kiusaamistilanteista selviytymistä voi harjoitella kotona. Kiusaamisen loppuminen ei kuitenkaan ole oppilaan/kiusatun vastuulla, vaan vastuu on aina aikuisilla, koulussa opettajilla. Sana EI tai LOPETA voi tuoda tilanteeseen ensiavun. Sen avulla voi saada itseä loukkaavan kohtelun loppumaan kyseisessä tilanteessa.

Osaatko sanoa kiusaajalle vakuuttavasti EI tai ÄLÄ KIUSAA?

Monissa kiusaamistilanteissa voi sanoa EI kiusaajille. Sanan käyttöä kannattaa harjoitella ensin yhdessä vanhemman kanssa. Etsikää kotona rauhallinen paikka, jossa voitte olla kahden kesken muiden häiritsemättä. Lukekaa yhdessä alla olevat Tiedän-osion ajatukset. Keskustelkaa niistä. Siirtykää sitten Taidan-osioon, jossa harjoitellaan EI-sanan käyttöä. Lopuksi Toimin-osa, jossa sanaa käytetään tositilanteessa. Voitte miettiä yhdessä etukäteen tilanteita, joissa EI-sanaa voi ja pitää käyttää.

Tiedän. EI on lyhyt sana, mutta erittäin voimakas sana. Sen avulla kerrotaan muille, ettei pidetä siitä, mitä itselle tehdään. Jos koet olosi uhatuksi tai joku kohtelee sinua huonosti, voit ottaa tämän sanan käyttöön. Jos EI-sanan sanominen tuntuu vaikealta, sen käyttöä voi harjoitella.

Taidan. Harjoittelemalla EI-sanan sanomisessa voi kehittyä taitavaksi. Harjoittelun voi aloittaa vaikkapa seisomalla peilin edessä. Tuijota kuvaasi peilissä niin kuin haluaisit sulattaa sen. Seiso ryhdikkäästi kahdella jalalla, pää pystyssä. Vedä ilmaa keuhkoihin ja sano kuuluvalla äänellä jämäkästi EI. Sano se uudestaan kuuluvammalla ja matalammalla äänellä. EI.

Voit myös harjoitella jonkun perheenjäsenen kanssa. Ota häneen katsekontakti ja sano päättäväisesti ja kuuluvasti EI. Sinun ei tarvitse olla kiukkuinen tai suuttunut, vaan ole luja ja päättäväinen kun sanot EI.

Toimin. Harjoittelun jälkeen ota sana käyttöön myös todellisissa tilanteissa. Muista, miten hyvin harjoittelutilanteessa sanoit EI ja käytä sitä sanaa nyt oikeissa tilanteissa, joissa sinua kiusataan tai kohdellaan muuten epäkunnioittavasti. Sanan käyttöä tehostaa pois lähteminen tilanteesta. Ei kannata jäädä väittelemään. Mikäli tilanteet toistuvat, muista, että sinun tulee kertoa niistä opettajalle tai jollekin muulle aikuiselle.

Miten sivustaseuraaja voi auttaa kiusattua?

Kiusaajan ja hänen apureidensa lisäksi kiusaamistilanteissa on usein läsnä ulkopuolisia sivustakatsojia, ns. hiljaisia hyväksyjiä. He eivät ole vastuussa kiusaamisesta, mutta he voivat tehdä paljon sen vähentämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi.

  • Rohkaise lastasi ottamaan kantaa kiusaamisen lopettamiseksi. Kiusaaminen voi loppua nopeasti, jos ulkopuolinen puuttuu asiaan.
  • Kysy lapseltasi, miltä kiusaamisen sivusta seuraaminen hänestä tuntuu? Mitä tunteita se herättää? Keskustelkaa niistä.
  • Ehdota, että lapsesi voisi keskustella kavereidensa kanssa kiusaamisesta. Mitä he voisivat yhdessä tehdä kiusaamisen lopettamiseksi? Ryhmä kiusaamiseen kielteisesti suhtautuvia oppilaita voi olla tehokas kiusaamisen lopettaja. Kiusaaminen loppuu, kun sillä ei ole yleisöä!
  • Voitte myös keskustella kiusaamisen eri muodoista. Kiusaaminen ei ole ainoastaan lyömistä tai haukkumista, vaan se voi olla myös epäsuoraa tai netti- ja kännykkäkiusaamista. Mikään näistä ei ole hyväksyttävää!
  • Rohkaise lastasi kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle. Tämä ei ole kantelua tai toisen asioiden juoruamista. Aikuisille kertominen on tehokas ja hyväksyttävä keino auttaa hädässä olevaa kiusattua. Vaikeneminen vain pitkittää kiusatun kärsimyksiä.
  • Kerro lapsellesi KiVa Koulu -ohjelman koulutiimistä, joka on vastuussa kiusaamistapausten selvittämisestä. Ottakaa yhteyttä tiimin jäseniin ja kertokaa kiusaamisesta.

 

 

Jos lastasi on kiusattu kännykän avulla tai internetissä

Mitä tehdä loukkaavien viestien suhteen?

  • Neuvo lastasi, että viestejä, jotka ovat kiusaajalta tai täysin vieraalta lähettäjältä, ei tarvitse avata.
  • Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata vastata kuin yhden kerran, lyhyesti ja asiallisesti.
  • Jos selviää, että viestin lähettäjä on lapsesi kanssa samassa koulussa, ota yhteyttä koulun henkilökuntaan.
  • Jos kiusaaminen jatkuu, kannattaa harkita lapsen sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron vaihtamista.
  • Kiusaamisviestit voi tarvittaessa tallentaa tai kirjata ylös jatkotoimenpiteitä varten.
  • Voit myös asettaa sähköpostiohjelman suodattamaan tietyltä lähettäjältä tulevat viestit omaan kansioonsa, jotta lapsesi ei tarvitse lukea niitä.

Jos lapsestasi julkaistaan loukkaavia tekstejä tai valokuvia

  • Ota yhteyttä verkkosivujen ylläpitäjään. Ylläpitäjä voi poistaa tekstin verkosta ja mahdollisesti selvittää tekstin kirjoittajan.
  • Tallenna jatkotoimenpiteitä varten kaikki nettisivut, joissa kiusaamista ilmenee.
  • Jos kiusaaminen on erityisen vakavaa, ota yhteyttä poliisiviranomaisiin.

Vanhemman tärkein tehtävä on

lapsen varaukseton rakastaminen ja rohkaiseminen.
Pääviesti kiusatulle on:
1) kiusaaminen ei ole sinun syytäsi,
2) ei hätää, sinulla saa olla paha mieli, me kestämme tämän yhdessä,
3) saat avun ja tuen: kiusaaminen saadaan loppumaan.

Monissa kiusaamistilanteissa ensiapuna voi toimia EI-sanan ponteva käyttö. Tarvittaessa sen sanomista voi harjoitella ensin yhdessä vanhempien kanssa, ja sitten käyttää sitä oikeissa kiusaamistilanteissa. Jos lastasi on kiusattu internetissä tai kännykän kautta, kerro hänelle, miten loukkaavien ja epäasiallisten viestien kanssa toimitaan. KiVa Koulu -ohjelman koulutiimiin kannattaa ottaa yhteyttä ja keskustella tapahtuneesta. Tiimin jäsenet voivat kertoa, mitä koulussa on tehty tai tullaan tekemään asian selvittämiseksi ja kiusaamisen lopettamiseksi. Jos kiusaaminen on erityisen vakavaa, kannattaa harkita yhteydenottoa myös poliisiviranomaisiin.

Milloin kiusaaminen on rikos?

Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Ennen toimiin ryhtymistä tulee kuitenkin varmistaa, täyttyvätkö lain edellyttämät rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tarvitaan todisteita ja todistajia, jotka voivat vahvistaa tapahtuneen. Asian eteneminen oikeuskäsittelyyn edellyttää rikosilmoituksen tekemistä, esitutkintaa ja syyteharkintaa.

Esimerkiksi pahoinpitely ja alle 18-vuotiaaseen kohdistunut lievä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikkei kohteeksi joutuneella olisi rangaistusvaatimuksia. Pahoinpitelytilanteissa tutkintapyynnön poliisille voivat tehdä kiusatun vanhemmat tai kiusattu itse. Myös koulu voi tehdä ilmoituksen pahoinpitelyrikoksesta.

Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Jos alaikäinen henkilö on aiheuttanut vahingon (esimerkiksi rikkonut toisen omaisuutta) tahallaan, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan.

Millaisesta rikoksesta kiusaamisessa voi olla kysymys?

Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Laiton uhkaus saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu yksilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen. Laittoman uhkauksen rangaistusasteikko vaihtelee sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Uhkaus on asianomistajarikos, eli uhri päättää rikosilmoituksen tekemisestä.

Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä. Kunnianloukkaukseksi luetaan myös sen aiheuttaminen, että loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi. Kunnianloukkaus on rikos, josta voi vakavimmassa tapauksessa saada enintään kuusi kuukautta vankeutta ja lievemmässä tapauksessa 6–30 päiväsakkoa.

’’Kiusaajat ovat keskenään rikoskumppaneita’’

Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ja siitä voi seurata rangaistus, joka voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitely on ns. virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä. Esimerkkejä ovat läimäytys kasvoille, tukistaminen tai töniminen. Lievästä pahoinpitelystä rangaistuksena on sakkoja.

Kiusaajat ovat keskenään rikoskumppaneita.

Esimerkiksi: Juuso pitää Kalevista kiinni Teemun lyödessä Kalevia. Tässä tilanteessa Juuso ja Teemu ovat yhtä lailla kiusaajia eli rikoskumppaneita. Rikoskumppanin rangaistusseuraamus on sama kuin teon tekijän. Rikoksen avunantaja edistää tekoja neuvoilla, toimilla tai kehotuksilla.

Esimerkiksi: Kari vahtii ovella opettajan tuloa luokkaan, ja sillä aikaa Juuso ja Teemu lyövät ja tönivät Kalevia. Avunantajan rangaistus on vähän lievempi kuin teon tekijän. Yllyttäjä käskee, palkkaa tai viettelee kiusaamiseen.

Esimerkiksi: Juuson isoveli sanoo, että Juuso ja Teemu pääsevät mukaan hänen jengiinsä, jos he hakkaavat Kalevin. Yllyttäjän rangaistusseuraamus on sama kuin rikoksen tekijän.

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja.

Lapseni osallistuu kiusaamiseen – mitä tehdä?

Miten toimia kun kotiin tulee tieto, että lastani syytetään kiusaamisesta tai hänen epäillään kiusaavan muita? Tieto voi tulla yllätyksenä, jolloin ensimmäinen reaktio voi olla suuttumus, epäily ja syyllisyyden tunteet. Tunteet ovat oikeutettuja ja kuuluvat asiaan, mutta ennen asian selvittämistä on syytä yrittää rauhoittua.

Emme tule ajatelleeksi, että lapsemme voisi osallistua kiusaamiseen. Näemme kiusaajat helposti erityisen aggressiivisina ja jotenkin häiriintyneinä oppilaina. Kuitenkin suurin osa kiusaamiseen osallistuvista oppilaista on normaaleja lapsia ja nuoria, jotka tulevat tavallisista kodeista ja perheistä.

Miten toimia?

  • Selvitä perusteellisesti, mitä on tapahtunut. Onko todella kysymys kiusaamisesta vai jostain muusta oppilaiden välisestä erimielisyydestä tai riidasta? Niihinkin voi olla syytä puuttua. Kysymyksiä tehdessäsi älä ole arvosteleva, syyttävä tai tuomitseva.
  • Selvitä, miten ja miksi lapsesi on osallistunut kiusaamiseen. Mikä on hänen roolinsa kiusaamistilanteessa? Onko hän pääkiusaaja, apuri vai kannustaja? Muista, että lapset voivat usein kieltää osallisuutensa tapahtuneeseen tai vähätellä omaa osuuttaan siinä.
  • Älä hyväksy kaikkia selityksiä, kuten: ”Se on vain leikkiä, ei me olla tosissaan.” Tee selväksi, ettet hyväksy kiusaamista, ja auta lastasi ymmärtämään leikin ja kiusaamisen ero.
  • Kerro, kuinka pelottavaa ja epäoikeudenmukaista kiusaaminen on kiusatun kannalta. Painota, ettei mikään oikeuta kiusaamista.
  • Selitä, että kiusaamisen on loputtava, koska tilanne voi muuttua yhä pahemmaksi niin kiusatun kuin kiusaamiseen osallistuvienkin kannalta.
  • Tuomitse kiusaaminen, älä lastasi. Tee selväksi, ettet hyväksy kiusaamista, mutta hyväksyt lapsesi ja rakastat häntä. Vakuuta hänelle, että olet valmis auttamaan ja tukemaan häntä kiusaamisen lopettamisessa.
  • Mieti tarvitseeko lapsesi enemmän aikuisen ohjausta ja läsnäoloa. Aseta hänelle selvät rajat harrastusten ja ulkona olemisen suhteen. Pyri olemaan selvillä siitä, missä hän liikkuu ja kenen seurassa.
  • Opeta lastasi kunnioittamaan muita ihmisiä ja hyväksymään ihmisten erilaisuus. Erilaisuus on rikkautta, ei uhka tai pilkkaamisen aihe.
  • Kerro, että tiedät lapsesi voivan muuttaa käyttäytymistään. Sano, että olet varma, ettei hän todella halua vahingoittaa muita tai tuottaa toisille pahaa mieltä. Vahvista hänen luottamustaan siihen, että hän todella voi muuttaa käyttäytymistään.
  • Muuttuminen on mahdollista mm. sosiaalisia taitoja kehittämällä, kiusaamiseen kielteisesti suhtautuvien kaverien parissa liikkumalla sekä vaikkapa uusia harrastuksia löytämällä. Miettikää yhdessä keinoja ja toimintamalleja, joiden avulla voi tulla toimeen kaverien kanssa ja ryhmässä saada huomiota myönteisellä tavalla.
  • Anna myönteistä palautetta kiusaamiseen osallistumattomuudesta ja pienistäkin edistysaskeleista kohti kiusaamisen loppumista.
  • Tee selväksi, mikäli kiusaaminen jatkuu, siitä koituu koulussa ja kotona ikäviä seuraamuksia.
  • Jos joudut turvautumaan rangaistuksiin, käytä oikeudenmukaisia keinoja. Rangaistusten ei tule perustua alistamiseen tai ruumiilliseen kuritukseen. Sellaiset keinot itse asiassa lisäävät kiusaamiskäyttäytymistä. Olennaista on jälleen kertoa, että hyväksyt lapsesi ja rakastat häntä, mutta et hyväksy sitä, että hän osallistuu muiden kiusaamiseen.
  • KiVa Koulu -ohjelman koulutiimien jäsenet ovat saaneet koulutuksen kiusaamistapausten selvittelyyn. Luota heihin! Keskustele halutessasi tiimin jäsenten kanssa siitä, mitä koulussa tehdään kiusaamisen lopettamiseksi.

Voit tukea kiusaamiseen osallistuvaa lastasi monin tavoin.

Ole rauhallinen ja päättäväinen keskustellessasi aiheesta hänen kanssaan. Kiusaamiseen osallistuvat oppilaat eivät välttämättä ole erityisen aggressiivisia, vaan normaaleja lapsia ja nuoria, jotka tulevat tavallisista kodeista ja perheistä. Tee selväksi, ettet hyväksy kiusaamista. Pyri herättämään empatiaa kiusattua kohtaan. Kerro, miten pahalta kiusatusta tuntuu ja kuinka peloissaan hän on. Korosta, ettei mikään oikeuta kiusaamista. Kerro, että haluat tukea lastasi kiusaamisen lopettamisessa. Miettikää yhdessä erilaisia keinoja, joiden avulla voi hillitä kiukkua ja kestää pettymyksiä. Voitte myös pohtia, mitä lapsesi voisi tehdä kiusatun hyväksi. Hän voisi esimerkiksi tervehtiä ystävällisesti ja hymyillä rohkaisevasti tai olla ainakin osallistumatta kiusaamiseen millään tavalla.