fi | se
Sivustokartta

Etusivu
Tietoa vanhemmille
Mikä on KiVa koulu? Vanhempien opas pähkinänkuoressa
Perustietoa kiusaamisesta
Mitä kiusaaminen on?
Kiusaamisen muodot Kiusaaminen koskettaa koko luokkaa Mistä kiusaaminen johtuu? Miten tunnistan kiusatun oppilaan?
Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet koulussa ja kotona
Toimenpiteet koulussa Toimenpiteet kotona
Kirjallisuutta ja nettiosoitteita
Tietokirjallisuus & kaunokirjallisuus Nettisivuja

Mitä kiusaaminen on?

Mitä kiusaaminen on?

Riidat ja erimielisyydet eivät ole kiusaamista

Ristiriidat ja erimielisyydet kuuluvat ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Ne syntyvät tilanteissa, joissa ihmiset ovat eri mieltä tai haluavat eri asioita. Emme tule aina ottaneeksi huomioon muiden tunteita pyrkiessämme toteuttamaan omia tavoitteitamme, eivätkä lapset koululuokassa ole tässä suhteessa poikkeus.

Lasten ja nuorten välisissä suhteissa ilmenevät erimielisyydet ja välienselvittelyt eivät ole sinänsä paha asia. Vaikka ne voivatkin joskus tuottaa pahaa mieltä, niiden kautta opitaan tärkeitä asioita, kuten tunteiden käsittelyä ja ristiriitojen selvittelyä. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat yleensä ohimeneviä ja hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas.

 

Kiusoittelu tai raju leikki eivät ole kiusaamista

Leikin tarkoitus ei ole vahingoittaa tai loukata toista. On tärkeää, että kaikki osallistujat tunnistavat ja hyväksyvät toiminnan leikiksi. Joskus leikiksi tarkoitetut sanat ja teot saattavat kuitenkin loukata ja satuttaakin, mutta tällöin seurauksena on sovittelu ja anteeksipyyntö. Osapuolet pyrkivät myös jatkossa välttämään sellaista toimintaa, jonka tietävät satuttavan toista. Toisin kuin kiusaamisessa, leikissä säilyy osapuolten välillä yhteisymmärrys ja keskinäinen kunnioitus.

Usein kuulee sanottavan "Me vain leikitään, ei me olla tosissamme." Miten siihen tulisi suhtautua? Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, onko toiminta todella kaikkien mielestä leikkiä. Mikäli asiasta ei voi olla varma, kannattaa lasten kanssa keskustella asiasta. Aikuiset voivat epäselvissä tapauksissa neuvoa, mikä erottaa leikin kiusaamisesta. Leikin kuuluu olla hauskaa kaikkien mielestä.

Kiusaamista on puolustuskyvyttömäntoistuva ja tahallinen vahingoittaminen

Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.

Toistuvuus tarkoittaa sitä, että sama oppilas joutuu yhä uudestaan muiden ilkeän tai vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Kiusaaminen voi jatkua vuosiluokalta toiselle ja alakoulusta yläkouluun saakka. Tahallisuus merkitsee, että tekojen tarkoitus todella on loukata tai aiheuttaa harmia ja pahaa mieltä. Joskushan toista ihmistä tulee loukanneeksi vahingossa. Silloinkin asia tulee selvittää, vaikka kysymys ei varsinaisesti kiusaamisesta olekaan. Vaikeus puolustautua tarkoittaa sitä, että kiusattu on jollain tavoin kiusaajaansa nähden heikommassa asemassa. Kiusattu voi olla fyysisesti heikko, hyvin arka tai hän saattaa olla luokalla uusi oppilas, jolle ei ole vielä muodostunut kiusaamiselta suojaavaa kaveripiiriä.

Tutkimusten perusteella systemaattisesti kiusatuksi joutuu10–20 % alakoulun ja 5–10 % yläkoulun oppilaista. Läheskään kaikki eivät kerro kiusaamisesta kenellekkään. Usein puhumisen esteenä on pelko kiusaamisen lisääntymisestä tai aiemmat kokemukset siitä, ettei kertominen kuitenkaan auta. Sen myöntäminen, että ei tule hyväksytyksi kavereiden parissa, on vaikea asia kenelle tahansa.

Hyvää tarkoittavia kommentteja, mutta…

Kiusaaminen vaikuttaa kiusatun lisäksi myös hänen lähipiiriinsä. Asian tultua ilmi otamme siihen kantaa ja pyrimme helpottamaan kiusatun oloa. Hyvä! Joskus kommenttimme voivat kuitenkin itse asiassa pahentaa tilannetta ja tuottaa jopa lisäongelmia. Huolimattomasti lausutut sanat saattavat herättää häpeää ja syyllisyydentunteita. Seuraavassa on joitakin kommentteja, joita joskus kuulee puhuttaessa kiusaamisesta.

”Minuakin kiusattiin koulussa, mutta se ei ole vaikuttanut minuun mitenkään.”

Usein nämä sanat sanotaan ärtyneellä äänensävyllä, ikään kuin sanoja olisi vieläkin harmissaan asiasta. Mikäli kiusaamisella ei ole ollut vaikutusta, voidaan kysyä, onko todella ollut kysymys kiusaamisesta vai esimerkiksi kahden tasaväkisen riitelystä tai muusta välienselvittelystä. Kiusatusta lapsesta kommentti voi kuulostaa hänen ongelmansa vähättelyltä.

”Sinun on opittava pitämään puoliasi.”

Itsensä puolustaminen on hyödyllistä, ja sitä voidaan oppia ja opetella. Toinen kysymys sitten on, pitääkö sitä opetella kiusaamistilanteissa. Kiusaamisessa on kysymys puolustuskyvyttömän tai muuten heikommassa asemassa olevan vahingoittamisesta. Tällaisessa tilanteessa itsensä puolustaminen on äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta. Kun kiusatulle asetetaan vaatimus puolustaa itseään, hänelle siirretään vastuu selviytyä yksin tilanteesta. Avun pyytäminen ei kuitenkaan ole kyvyttömyyttä puolustaa itseään, vaan osoitus rohkeudesta ja itsetuntemuksesta sellaisessa tilanteessa, jossa omat voimavarat eivät riitä selviytymiseen.

”Kiusaaminen kasvattaa luonnetta ja kykyä selviytyä vaikeista tilanteista.”

Tutkimuksista tiedetään, että kiusaamisen lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutukset vähentävät kiusattujen kykyä selviytyä vaikeista tilanteista. Kiusaaminen vahingoittaa kiusatun itsetuntoa ja luottamusta muihin ihmisiin. Kiusaaminen ei siis paranna tilanteiden hallintakykyä, eikä kenenkään tarvitse ottaa vastaan kiusaamisen muodossa annettavia ”luonteenkasvatuksenoppitunteja”. Persoonallisuuden kasvu ja kehittyminen toteutuu parhaiten sellaisessa vuorovaikutuksessa, jossa osapuolten välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja kunnioitus.

”Ei haukku haavaa tee.”

Yksittäiset sanat, jotka lausutaan esimerkiksi riitojen yhteydessä, haihtuvat vähitellen pois mielestä, mutta sanallinen kiusaaminen, joka on luonteeltaan toistuvaa ja systemaattista, jättää aina jälkensä. Sanojen vahingoittava voima osuu yhä uudestaan ja uudestaan kiusatun itsetuntoon ja minäkäsitykseen muodostaen kehityksellisen riskin hänen nykyiselle ja myöhemmälle hyvinvoinnilleen.

”Ei tuo ole kiusaamista vaan lasten leikkiä ja kiusoittelua, ei leikistä pidä loukkaantua.”

Kiusaaminen on toisen julmaa sanallista, fyysistä tai epäsuoraa vahingoittamista. Kiusaamisesta on sananmukaisesti leikki kaukana. Aidon leikin ja harmittoman kiusoittelun tavoitteena ei ole toisen vahingoittaminen ja loukkaaminen vaan yhteinen hauskanpito.

Avun antaminen ja tuen osoittaminen kiusatulle on ensiarvoisen tärkeää! Edellä olevien kommenttien lausujat eivät kuitenkaan vaikuta ymmärtäneen kiusaamisen perusluonnetta ja vahingoittavaa vaikutusta kiusattuun. Kiusatuksi joutuminen on erityisen vaikea kokemus kahdesta syystä. Ensinnäkään kiusaaminen ei ole kertaluonteinen tapahtuma vaan usein pitkään jatkuva tilanne, joka voi pysyä samanlaisena jopa kouluvuodesta toiseen. Toiseksi kiusaaminen ei tapahdu luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan, vaan se merkitsee kiusatulle usein kokonaisvaltaista ihmisarvon menetystä luokassa ja muussa kaveripiirissä.

Kiusaaminen eroaa

riitelystä ja leikistä siinä, että kiusaaminen on

  1. tahallista,
  2. toistuvaa ja
  3. kiusattu on kiusaajiinsa nähden jollain tavoin puolustuskyvytön tai heikommassa asemassa.

Muiden lausumat kommentit saattavat pahentaa kiusatun oloa entisestään, erityisesti mikäli ne ovat luonteeltaan epäsensitiivisiä ja syyllistäviä. Kiusaaminen ei ole viatonta leikkiä, siitä ei selviä antamalla samalla mitalla takaisin ja se ei kasvata luonnetta. Kiusaaminen on aina vakavaa toisen oikeuksien loukkaamista ja ihmisarvon alentamista. Kiusatuksi joutuminen muodostaa riskin kiusatun hyvinvoinnille ja myöhemmälle kehitykselle.

Kiusaaminen eroaa