fi | se
Sivustokartta | Haku

Etusivu
Tietoa vanhemmille
Mikä on KiVa koulu? Vanhempien opas pähkinänkuoressa
Perustietoa kiusaamisesta
Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen muodot Kiusaaminen koskettaa koko luokkaa Mistä kiusaaminen johtuu?
Miten tunnistan kiusatun oppilaan?
Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet koulussa ja kotona
Toimenpiteet koulussa Toimenpiteet kotona
Kirjallisuutta ja nettiosoitteita
Tietokirjallisuus & kaunokirjallisuus Nettisivuja

Mistä kiusaaminen johtuu?

Mistä kiusaaminen johtuu?

Mistä kiusaaminen johtuu, on useimmin kiusaamisesta esitetty kysymys. Siihen vastaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Johtuuko kiusaaminen kiusaajasta? Vai kenties kiusatusta? Opettajasta? Koko koulun ilmapiiristä? Yhteiskunnasta?

Varmaa on, että kiusaaminen ei koskaan johdu vain yhdestä edellä mainituista. Voidaan kuitenkin eritellä tekijöitä, jotka lisäävät lapsen riskiä päätyä kiusaamaan toisia tai joutua kiusatuksi. Voidaan myös osoittaa, että tietynlaisissa koululuokissa kiusaaminen on todennäköisempää kuin toisissa luokissa. Myös koulujen välillä on eroja, maiden välillä on eroja, ja niin edelleen.

Eri kulttuureissa voivat erilaiset asiat lisätä kiusatuksi joutumisen todennäköisyyttä! Länsimaissa arat ja hiljaiset lapset saattavat joutua muita useammin kiusatuiksi, kun taas Kiinassa sellaiset lapset ovat arvostettuja kaveriporukassa. Kulttuurissa vallitsevat arvostuksetkin vaikuttavat siis osaltaan kiusaamisilmiöön.

 

Kuka päätyy kiusaamaan – ja ketä?

Tutkimuksissa on havaittu joitakin piirteitä, jotka ovat tyypillisiä muita kiusaaville lapsille. Osalla heistä voi olla vaikeitakin ongelmia elämän eri alueilla, he voivat olla persoonallisuudeltaan aggressiivisia tai heidän on ehkä vaikea tuntea myötätuntoa muita kohtaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kiusaamiseen syyllistyvät usein aivan tavalliset, terveet ja mukavat lapset, jotka yhdessä tulevat käyttäytyneeksi ilkeästi yhtä ryhmän jäsentä kohtaan.

Nykykäsityksen mukaan yksi kiusaamisen keskeisimmistä syistä on kiusaajan oman asemansa pönkittämisen halu tai vallan tavoittelu ryhmässä. Lapsilla, jotka kiusaavat toisia, on usein halua näkyä ja kuulua, saada ihailua ja valtaa ryhmässä. Kiusaamisen kohteeksi valitaankin usein sellainen lapsi tai nuori, joka on epävarma, arka, ennestään huonossa asemassa ryhmässä tai jolla on vain vähän tai ei ollenkaan ystäviä. Näin kiusaaja varmistuu siitä, että kiusatusta saa helpon voiton eikä ryhmä nouse vastustamaan kiusaamista. Sellaiset pitkään vallalla olleet käsitykset, joiden mukaan kiusaaja on aina huonolla itsetunnolla varustettu ongelmalapsi joka kiusaamalla purkaa omaa pahaa oloaan, eivät siis pidä paikkaansa. On paljon lapsia, jotka kiusaavat toisia huvikseen, tehdäkseen vaikutuksen muihin tai aivan ajattelemattomuuttaan.

Periaatteessa kuka tahansa voi joskus joutua kiusatuksi. Tutkimusten perusteella on kuitenkin pystytty tunnistamaan joitakin piirteitä ja ominaisuuksia, jotka lisäävät lapsen ja nuoren riskiä joutua kiusatuksi. Niitä ovat ulkoisen olemuksen piirteistä esimerkiksi poikkeava ruumiinrakenne kuten huomattava ylipaino tai alipaino ja motorinen kömpelyys ja temperamenttipiirteistä arkuus, vähäinen seurallisuus tai toisaalta impulsiivisuus. Myös oppimisvaikeuslapsilla on todettu muita suurempi riski joutua kiusatuksi. Lapsen arkuus, epävarmuus ja heikko itsetunto ennustavat kaikkein selvimmin kiusatuksi joutumista. Kysymyksessä on kuitenkin vain lisääntynyt riski, ei kohtalonomainen välttämättömyys, joka kaikissa tapauksissa ja kaikissa tilanteissa johtaisi kiusatuksi joutumiseen.

Vaikka edellä kuvatut ominaisuudet voivatkin lisätä kiusatuksi joutumisen riskiä, se ei tarkoita sitä, että kiusaaminen olisi kiusattujen tai heidän vanhempiensa syytä tai heidän vastuullaan. Ulkoinen poikkeavuus, arkuus ja epävarmuus eivät ole kiusatun vikoja vaan hänen ominaisuuksiaan, joiden kanssa hän ansaitsee tulla hyväksytyksi. Tutkimustulokset perustuvat sitä paitsi satojen oppilaiden laajoihin aineistoihin. Se mikä pätee suuria oppilasmääriä tutkittaessa, ei välttämättä päde jokaiseen yksittäiseen kiusaamistapaukseen. Kiusatuiksi joutuu siis myös lapsia, jotka eivät ole erityisen arkoja tai epävarmoja tai joilla on hyvä itsetunto.

Vaikka suurin osa kiusatuista lapsista ja nuorista on epäaggressiivisia, vetäytyviä ja arkoja lapsia, on kiusattujen joukossa sellaisiakin lapsia, jotka itse ovat aggressiivisia. Erityisesti ”räjähtämisherkkyys”, kontrolloimaton aggressiivisuus, lisää lapsen riskiä joutua kiusatuksi. Pieni osa kiusatuista saattaa myös itse kiusata toisia, esimerkiksi itseään nuorempia tai heikompia lapsia. Usein näiden nk. kiusaaja-uhrien kohdalla on erityisen vaikeaa saada kiusaaminen loppumaan. Heidän oman aggressiivisuutensa ja häiritsevän käytöksensä vuoksi toverit kokevat heidän kiusaamisensa olevan ymmärrettävää, jopa oikeutettua.

Usein lapset itse selittävät kiusaamisen syyksi sen, että kiusattu on ”niin ärsyttävä”, hän toimii sosiaalisissa tilanteissa oudosti, on toisten mielestä ”leuhka”, puhuu liian paljon tai muuta vastaavaa. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että kiusaaminen on aina väärin, se on epäkunnioittavaa kohtelua, jota ei ansaitse kukaan. Jos joku toimii tavalla, joka todella ärsyttää tai häiritsee muita, sen voi kertoa hänelle – kiusaaminen ei ole ratkaisu asiaan.

Yksittäisten lasten ominaisuuksien lisäksi kiusaamiseen vaikuttavat myös monet ryhmätekijät. Kiusaajan roolissa olevalta saatetaan esimerkiksi odottaa tietynlaista käyttäytymistä. Järjestäessään muille ”kiusaamisesityksen” lapsi voi tuntea kuuluvansa porukkaan ja toimivansa odotusten mukaan. Rooliodotusten lisäksi kiusaajan toimintaan vaikuttavat myös luokassa vallitsevat kiusaamisen sallivat tai sen estävät normit ja kulloisenkin koulun kiusaamisen vastainen toimintakulttuuri. On havaittu, että tietyt yksilölliset kiusatuksi joutumista lisäävät riskitekijät eivät kaikissa luokissa tai kouluissa ennustakaan kiusatuksi joutumista!

Kun huomioidaan, ryhmän vaikutus kiusaajan toimintaan pyrkimyksenä ei ole poistaa yksilön (kiusaajan) vastuuta teoistaan, vaan tarkastella kiusaamista ilmiönä, johon vaikuttavat kiusaajan persoonallisuuden lisäksi myös muut tekijät. Näitä asioita käsitellään koulussa KiVa-oppitunneilla, mutta niistä voidaan keskustella myös kotona.

Miten käy kiusatun, entä kiusaajan

Kiusaaminen muodostaa riskin niin kiusatun kuin kiusaajankin hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kiusatut lapset kärsivät tilanteesta ja mm. ovat muita lapsia masentuneempia ja ahdistuneempia. He saattavat pelätä kouluun menoa, ja heidän luottamuksensa muihin ihmisiin kärsii kolauksen.

Kiusaajallekin kiusaaminen on riski, ellei siihen puututa. Hän voi kuvitella pääsevänsä vastaavanlaisista tilanteista jatkossakin ilman seuraamuksia ja alkaa ehkä uskoa, että muiden alistaminen on hyvä tapa saada huomiota tai valtaa ryhmässä. Pahimmillaan tällainen kehitys voi johtaa ongelmien kasautumiseen myöhemmin.

Jos muita kiusaava lapsi saa jatkaa toimintaansa:

  • Hänen asenteensa ja uskomuksensa kiusaamista ja väkivaltaa kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Hän omaksuu entistä epäkunnioittavamman asenteen muita kohtaan ja näkee toisten vahingoittamisen olevan hyväksyttävää ja jopa hauskaa.
  • Hän oppii käyttämään muiden kiusaamista sosiaalisten tilanteiden hallintakeinona. Kiusaaminen voi olla palkitsevaa: hän saa sen myötä huomiota, se antaa valtaa ja vallantunnetta sekä itseluottamusta, ja se voi jopa tuottaa mielihyvää.
  • Kiusaaja voi toisaalta kokea olevansa ansassa, jos hän ei pysty muuttamaan käyttäytymistään. Hän oppii, ettei kukaan voi auttaa tai pysäyttää häntä.

Seurantutkimusten perusteella tiedetään, etteivät lapset ja nuoret välttämättä itsestään ”kasva eroon” kiusaamisesta. Kiusaaminen ei siis lopu itsestään, vaan lapsilla, jotka kiusaavat muita toistuvasti, on suurempi riski kehittyä aikuisiksi, jotka ovat taipuvaisia aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Vaikka tietyt yhteiset piirteet

(aggressiivisuus, empatian puute) luonnehtivatkin osaa muita kiusaavista lapsista, kiusaamiseen syyllistyvät myös tavalliset lapset ja nuoret, jotka käyttäytyvät ikävästi yhtä ryhmänjäsentä kohtaan – joskus ajattelemattomuuttaan.

Lapsilla, jotka kiusaavat toisia, on usein halu näkyä ja kuulua, saada ihailua ja valtaa ryhmässä. Kiusaamisen kohteeksi valitaan usein lapsi tai nuori, joka on epävarma, arka, ennestään huonossa asemassa ryhmässä tai jolla on vain vähän tai ei ollenkaan ystäviä. Kiusaajaksi tai kiusatuksi ei päädytä yksinomaan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, vaan näihin rooleihin vaikuttavat myös muiden oppilaiden odotukset ja luokassa vallitsevat normit. Kiusaaja voi kokea tulevansa paremmin hyväksytyksi porukkaan järjestämällä muille hauskan ”show´n”. Kiusattu kärsii kiusaamisesta, ja se saattaa aiheuttaa myöhemmin elämässä näkyviä seurauksia kuten masentuneisuutta ja epäluottamusta muihin ihmisiin. Kiusaaminen on riski myös kiusaajalle. Mikäli kiusaajan toimintaan ei puututa riittävän tehokkaasti, hänenkin hyvinvointinsa ja kehityksensä voivat olla vakavasti uhattuina.