fi | se
Sivustokartta | Haku

Etusivu
Tietoa vanhemmille
Mikä on KiVa koulu? Vanhempien opas pähkinänkuoressa
Perustietoa kiusaamisesta
Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen muodot Kiusaaminen koskettaa koko luokkaa
Mistä kiusaaminen johtuu? Miten tunnistan kiusatun oppilaan?
Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet koulussa ja kotona
Toimenpiteet koulussa Toimenpiteet kotona
Kirjallisuutta ja nettiosoitteita
Tietokirjallisuus & kaunokirjallisuus Nettisivuja

Kiusaaminen koskettaa koko luokkaa

Kiusaaminen koskettaa koko luokkaa

Kiusaaminen ei tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä. Yleensä useat oppilaat ovat tietoisia kiusaamisesta ja kiusaajan toiminnalla on usein silminnäkijöitä. Valitettavan monet heistä toimivat yhteistyössä kiusaajan kanssa tai naureskelevat ja antavat ymmärtää, että he hyväksyvät kiusaamisen. Onneksi jotkut asettuvat kiusatun puolelle. Suurin osa oppilaista ei kuitenkaan puutu kiusaamistilanteisiin, vaan he pysyttelevät ulkopuolisina ja tulevat siten hiljaisesti hyväksyneeksi kiusaamisen.

Suomessa ja muuallakin tehdyissä tutkimuksissa on havattu oppilaiden toimivan seuraavanlaisissa rooleissa. Prosenttiosuudet kuvaavat eri rooleissa olevien suhteellista osuutta 10–15-vuotiaista.

  • Kiusaaja on aktiivinen ja aloitteellinen, kiusaamisen varsinainen primus motor. Hän on päätekijä kiusaamistilanteissa. Kiusaajia on oppilaista noin 7–10 prosenttia.
  • Kiusaajan apurina toimii samoin 7–10 prosenttia oppilaista. Apuri ei ole kiusaamisessa pääroolissa. Hän ei ole varsinainen aloitteentekijä vaan avustaa kiusaajaa eri tavoin.
  • Kannustajat, joita on oppilaista 15–20 prosenttia, kerääntyvät paikalle katsomaan ja naureskelemaan. Näin he tarjoavat kiusaajalle myönteistä palautetta elein, ilmein ja sanallisesti.
  • Kiusattu (5–15 prosenttia) on oppilas, joka joutuu toistuvasti muiden kielteisen toiminnan kohteeksi ja joka on jollain tavoin puolustuskyvytön kiusaajiinsa nähden.
  • Kiusatun puolustaja (15–20 prosenttia oppilaista) on oppilas, joka asettuu kiusatun puolelle ja pyrkii tukemaan häntä. Puolustaja yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen tai lohduttaa kiusattua kahden kesken.
  • Hiljainen hyväksyjä on oppilas, joka vetäytyy syrjään kiusaamisesta ja on kuin ei kiusaamista huomaisikaan. Heitä on oppilaista suurin osa, eli noin 25–35 prosenttia.

”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus”

Otsikon lainaus Martin Luther Kingiltä kuvaa osuvasti kiusatun jopa vuosia kestänyttä kokemusta siitä, ettei kukaan välitä tai asetu hänen puolelleen. Miksi kiusatun puolelle sitten ei asetuta? Siihen voi olla monia syitä. Yksi syy on uskalluksen puute: pelätään itse kiusatuksi joutumista. Myös keinojen puute voi estää kiusatun tukemisen. Ei oikein tiedetä, mitä kiusatun hyväksi voisi tehdä. KiVa Koulu -ohjelmassa lapset halutaan saada ymmärtämään, että todella pienillä asioilla voi viestittää: ”Olen puolellasi”, ”Tahdon tukea sinua” tai ”Minusta sinua kohdellaan väärin.”

Kun kiusaaminen jatkuu pitkään, hyvin monen oppilaan käsitys kiusatusta alkaa vähitellen muuttua yhä kielteisemmäksi. Ryhmässä saattaa tulla tavaksi kohdella kiusattua lasta huonosti. Luokan normit eivät silloin mahdollista kiusatun puolustamista tai edes kanssakäymistä hänen kanssaan. Oppilaat voivat jopa kuvitella kiusaamisen olevan hyväksyttävää, mikäli siihen ei puututa selvästi ja tehokkaasti.

Oppilaita voi myös nolottaa se, mitä kiusatulle tehdään. Häpeän ja nolouden tunteet lisäävät osaltaan haluttomuutta puuttua kiusaamiseen. Vähitellen puuttumattomuudesta tulee välinpitämättömyyttä ja kiusatun tilanne siirtyy pois mielestä. Näin myös oma olo helpottuu. Kiusaamisen jäädessä omassa mielessä taka-alalle se arkipäiväistyy, eikä siihen tule enää kiinnittäneeksi erityistä huomiota. Kiusaamisesta on tullut osa luokan ja koko koulun arkipäivää, eikä yksittäisellä oppilaalla ole syytä, keinoja tai uskallusta puuttua siihen.

KiVa Koulu -ohjelman peruspilarina on koko luokkaan vaikuttaminen. Ohjelman avulla koulussa rakennetaan yhteistä tiedostamisen, puuttumisen ja vastuun ilmapiiriä. Tavoitteena on vaikuttaa oppilaisiin niin, että he hiljaisen hyväksymisen ja kiusaajan kannustamisen sijaan asettuisivat tukemaan kiusattua ja osoittaisivat, etteivät hyväksy kiusaamista. Kiusaamisen loppuminen tulee mahdolliseksi, kun yhteinen vastuuntunne herää ja koko ryhmän normeissa tapahtuu muutoksia. Näihin pyritään myös vaikuttamaan ohjelman avulla. Tavoitteena on myös antaa oppilaille konkreettisia keinoja puuttua kiusaamiseen ja luoda sellainen turvallisuuden ilmapiiri, ettei kenenkään tarvitse kiusattua puolustaessaan pelätä joutuvansa itse kiusatuksi.

 

Kiusaaja toimii harvoin yksin.

Hänellä on omat apurinsa ja kannustajansa. Kiusatulla voi olla puolustajia, mutta suurin osa oppilaista kuitenkin kiusaamistilanteissa vetäytyy ulkopuolisiksi kiusaamisen hiljaisiksi hyväksyjiksi. Pelko ja keinojen puute estävät kiusatun puolelle asettumisen. Kiusaaminen unohtuu ja tulee tavalliseksi osaksi koulun arkipäivää.

KiVa Koulu -ohjelma tarjoaa tutkimukseen perustuvia keinoja ja ratkaisumalleja, joiden avulla opettajat voivat puuttua kiusaamiseen ja luokan oppilaat asettua turvallisesti kiusatun puolelle.